Oma botti I -tunnilla määrittelit, kenelle botti on tarkoitettu, mitä se auttaa tekemään ja missä sen rajat kulkevat. Nyt työ jatkuu kahdella toisiinsa liittyvällä päätöksellä. Ensin valitset aineiston, johon botin vastausten pitää perustua. Sen jälkeen päätät, millaisella näytöllä voit myöhemmin osoittaa, että botti toimii tarkoitetulla tavalla.
Et vielä testaa omaa bottiasi, koska se rakennetaan vasta Apuri-botin rakennustunnilla. Sen sijaan kuratoit tietopohjan ja kirjoitat testisuunnitelman etukäteen. Näin et joudu muuttamaan onnistumisen ehtoja sen mukaan, millaisen botin satut saamaan aikaan.
Yleinen kielimalli osaa tuottaa uskottavaa tekstiä monista aiheista. Se ei kuitenkaan tunne automaattisesti oman kerhosi aikatauluja, oppilaitoksen paikallisia ohjeita tai yrityksen sisäistä prosessia. Näihin tarvitaan tietopohja: valittu aineisto, joka annetaan botin käytettäväksi vastaamisen tueksi.
Tietopohja ei tee vastauksista automaattisesti oikeita. Aineisto voi olla puutteellinen, vanhentunut, ristiriitainen tai tehtävään huonosti sopiva. Siksi tietopohjaa ei vain kerätä, vaan se kuratoidaan.
Tietopohja ja RAG eivät tarkoita aivan samaa asiaa. Tietopohja on valittu ja hallittu aineisto. RAG (retrieval-augmented generation, hakua hyödyntävä vastausten muodostaminen) on toteutustapa, jossa järjestelmä hakee tästä aineistosta kysymykseen sopivia katkelmia ja antaa ne kielimallille vastauksen tueksi. Kaikki bottialustat eivät näytä käyttäjälle, miten haku tehdään, mutta perusajatus on sama: ensin haetaan, sitten muodostetaan vastaus haetun aineiston avulla.
Virhe voi syntyä kummassakin vaiheessa. Hakuvaiheen virheessä oikea lähde tai katkelma ei päädy mallin käyttöön, vaikka se olisi tietopohjassa. Vastauksen muodostamisen virheessä haku löytää käyttökelpoisen lähteen, mutta malli tulkitsee sitä väärin, yhdistää asioita perusteettomasti tai lisää väitteen, jota lähde ei tue. Siksi pelkkä oikea vastaus ei riitä testinä: tarkista myös, löytyikö oikea lähde ja vastaako väite todella lähteen sisältöä.
Kuratointi on harkittua rajaamista. Ensin selvität, mitä tietoa botti todella tarvitsee. Sitten etsit kuhunkin tarpeeseen sopivan lähteen ja jätät pois aineiston, jolla ei ole botin tehtävässä selvää roolia. Samalla päätät, miten botti toimii silloin, kun valittu aineisto ei anna vastausta. Hyvä tietopohja ei siis ole mahdollisimman suuri kokoelma vaan perusteltu kokonaisuus, jonka vahvuudet ja rajat tunnet.
Botti ei lue koko tietopohjaa joka kysymyksellä. Yleisin tapa liittää oma aineisto kielimalliin on RAG (retrieval-augmented generation eli haulla täydennetty tekstintuotto). Nimi kertoo järjestyksen: ensin haetaan, sitten tuotetaan vastaus. Näin botti vastaa nimenomaan sinun aineistosi pohjalta eikä pelkän yleistiedon varassa.
Kun käyttäjä kysyy jotain, järjestelmä käynnistää hakuvaiheen: se etsii tietopohjasta ne kohdat, jotka muistuttavat eniten kysymystä. Aineisto on tätä varten pilkottu tekstikatkelmiksi — muutaman kappaleen mittaisiksi paloiksi, joita voi hakea yksitellen. Hakuvaihe ei palauta koko dokumenttia vaan poimii kysymykseen osuvimmat katkelmat.
Löydetyt katkelmat liitetään kysymyksen mukana mallin kontekstiin eli siihen tekstiin, jonka malli näkee juuri tätä vastausta muodostaessaan. Vastaus rakentuu näiden katkelmien varaan, ei koko tietopohjan. Tämä on samalla RAG:n vahvuus ja sen rajoite: vastaus on tarkka silloin, kun oikeat katkelmat löytyvät, mutta jää vajaaksi, jos ne jäävät löytymättä.
Juuri siksi kannattaa erottaa kaksi tilannetta, jotka näyttävät käyttäjälle samalta. Ensimmäinen: tietoa ei ole aineistossa — katkelmaa ei voi löytyä, koska asiaa ei ole kirjattu tietopohjaan. Korjaus on sisällöllinen: lisää puuttuva tieto lähteeseen tai ohjaa kysymys ihmiselle. Toinen: järjestelmä ei löytänyt aineistossa olevaa tietoa — tieto on olemassa, mutta haku ei osunut siihen, esimerkiksi koska katkelmassa käytetään eri sanoja kuin kysymyksessä. Korjaus on tekninen: muotoile katkelmat ja otsikot käyttäjän kielelle tai testaa haku eri sanamuodoilla.
Erottelulla on merkitystä testaamisessa. Kun botti vastaa ”en löydä tietoa”, älä oleta heti, että aineisto on puutteellinen. Tarkista ensin, löytyykö tieto tietopohjasta jollakin toisella hakusanalla. Vasta jos tietoa ei aineistossa ole, kyse on aukosta, joka kirjataan puutteeksi seuraavan osion ohjeen mukaan.
Palaa botin määrittelyyn ja kirjoita 5–8 asiaa, jotka botin pitää tietää voidakseen hoitaa tehtävänsä. Kysymysmuoto tekee tarpeesta konkreettisen. Kerhon perehdytysbotin pitäisi esimerkiksi tietää, milloin ja missä harjoitukset järjestetään, mitä ensimmäisellä kerralla tarvitaan, mitkä turvallisuussäännöt uuden jäsenen täytyy tuntea ja kenelle kysymys ohjataan, jos tietopohja ei auta.
Kun nämä tarpeet ovat näkyvissä, lähteitä ei enää tarvitse valita mutu-tuntumalla. Jokaiselta dokumentilta voi kysyä: mihin nimettyyn tarpeeseen tämä vastaa? Jos vastausta ei löydy, lähde ei todennäköisesti kuulu tähän tietopohjaan, vaikka se olisi sinänsä kiinnostava.
Arvioi jokainen lähde viidellä kysymyksellä:
Lisäksi tarkista, saako aineiston ylipäätään ladata valittuun palveluun. Henkilötiedot, luottamuksellinen tieto ja käyttöoikeudet ratkaistaan ennen lataamista, ei sen jälkeen.
Käyttöoikeus on rajattava myös haussa. Käyttäjä saa saada vastaukseensa vain sellaisia lähteitä, jotka hänellä on oikeus nähdä. Jos sama tietopohja sisältää eri ryhmille tarkoitettua aineistoa, toteutuksen pitää rajata haku käyttäjän, roolin tai organisaation perusteella ennen kuin katkelma annetaan kielimallille. Prompti ei korvaa tätä teknistä käyttöoikeusrajaa.
Tietopohjan arvioinnin tarkoitus ei ole todistaa, että aineisto on täydellinen. Tarkoitus on tietää, missä asioissa aineistoon voi luottaa.
Jos hinnasto on ajantasainen mutta esteettömyystiedot puuttuvat, kirjaa puute. Myöhemmin botin pitää joko pyytää käyttäjää tarkistamaan asia nimetystä lähteestä tai ohjata kysymys ihmiselle. Puutetta ei paikata kielimallin arvauksella.
Kattavuusarvion voi kirjoittaa kolmen virkkeen rungolla:
Tällainen lyhyt arvio on hyödyllisempi kuin yleinen väite kattavuudesta, koska se kertoo sekä vahvuuden, aukon että sovitun toimintatavan.
Testi ei ole vain käyttäjän kysymys. Siinä pitää näkyä myös odotettu toiminta ja läpäisyehto.
| Testi | Syöte | Odotettu toiminta | Näyttö, jonka perusteella testi läpäisee |
|---|---|---|---|
| Normaali tapaus | Kysymys, johon tietopohja vastaa | Botti löytää oikean lähteen ja vastaa sen mukaisesti | Haettu lähde on osuva ja vastaus vastaa nimettyä lähdekohtaa |
| Rajan testi | Kysymys aiheen ulkopuolelta | Botti kertoo rajansa ja ohjaa eteenpäin | Se ei keksi vastausta eikä jää umpikujaan |
| Puuttuvan tiedon testi | Kysymys, jota aineisto ei kata | Botti myöntää puutteen | Se ei esitä arvausta faktana |
| Käyttöoikeustesti | Kysymys aineistosta, jota käyttäjä ei saa nähdä | Järjestelmä ei hae eikä paljasta rajattua sisältöä | Vastauksessa ei näy suojattua lähdettä tai sen tietoja |
| Reunatapaus | Tyhjä, sekava tai moniosainen pyyntö | Botti pyytää tarkennusta tai pilkkoo tehtävän | Se ei vastaa sattumanvaraisesti |
Tällä tunnilla kirjoitat testit paperille tai taulukkoon. Apuri-botin rakennustunnilla ajat ensimmäiset testit rakennetulla botilla. Apuri-botin viimeistelytunnilla dokumentoit tulokset, korjaat yhden puutteen ja ajat korjausta koskevan testin uudelleen.
Positiivinen testi tarkistaa, tekeekö botti sen, mitä sen kuuluu tehdä. Se perustuu määriteltyyn käyttötapaukseen ja tietopohjassa olevaan tietoon.
Negatiivinen testi tarkistaa, osaako botti kieltäytyä tai rajata toimintansa. Pyyntö voi koskea esimerkiksi henkilötietoja, vaarallista neuvontaa tai botin tehtävän ulkopuolista aihetta.
Reunatapaus tarkistaa, miten botti toimii epätavallisella syötteellä. Tyhjä viesti, ristiriitaiset ohjeet tai monta kysymystä samassa viestissä paljastavat usein epäselvän toimintatavan.
Testityyppi ei yksin riitä. Jokaisessa testissä pitää olla etukäteen kirjoitettu odotus. Muuten tulosta on helppo pitää hyvänä vain siksi, että se kuulostaa sujuvalta.
Oma botti I -tunnilla kirjoitettu raja ”botti ei käsittele maksutietoja” muuttuu testattavaksi, kun se kuvataan kolmessa osassa:
Näin abstrakti periaate muuttuu havainnoksi, jonka voi myöhemmin todentaa.
Tunnin lopussa sinulla on kaksi toisiinsa liittyvää tuotosta:
Yhdessä nämä tuotokset muodostavat lupauksen siitä, mihin botti saa nojata ja miten lupauksen toteutuminen tarkistetaan.
Testien pitää kohdistua juuri omaan määrittelyysi ja tietopohjaasi. Jos testiä ei voi yhdistää yhteenkään vaatimukseen, se saattaa olla kiinnostava mutta ei olennainen.
Tietopohjan laatu perustuu valintaan, ei tiedostojen määrään. Aloita tietotarpeista, arvioi lähteet, kirjaa puutteet ja päätä, miten botin pitää toimia silloin, kun tietoa ei ole.
Testisuunnitelma kirjoitetaan ennen rakentamista. Jokainen testi sisältää syötteen, odotetun toiminnan ja läpäisyehdon. Varsinainen testaus alkaa vasta, kun botti on rakennettu Apuri-botin rakennustunnilla.
Lopuksi pohdittavaksi: Mikä on tietopohjasi vaarallisin aukko — ja mikä testisi paljastaa sen?
Tarkistettu 20.7.2026.
Päätät, mitä tulevan botin pitää tietää ja miten sen toimintaa myöhemmin koetellaan. Testit kirjoitetaan ennen rakentamista.
Tämä on kolmas ja viimeinen rakennuspalikka. Keräät rakennuspalikat Tekoälyjen käyttö -osion aikana. Apuri-botin rakennustunnilla rakennat niiden avulla apuri-botin valitsemallasi alustalla, ja Apuri-botin viimeistelytunnilla korjaat sekä arvioit toteutuksen. Säilytä työ huolellisesti.
Kuratoit bottisi tietopohjan eli valitset 2–4 huolella valittua dokumenttia, joihin sen vastaukset voivat nojata. Tietopohjan tehtävä ei ole tehdä botista kaikkitietävää, vaan auttaa sitä toimimaan luotettavasti juuri valitsemassasi aiheessa.
Kuratointi ei tarkoita mahdollisimman suuren tiedostomäärän keräämistä. Se on aktiivista valintaa: mitä otat mukaan, mitä jätät pois ja miksi. Kun jokaisella lähteellä on selvä tehtävä, sinun on myöhemmin helpompi havaita myös se, mitä tietopohja ei vielä kata. Pidä työn ajan mielessä kysymys: ”Mitä botin pitää tietää, jotta se osaa auttaa käyttäjää juuri minun valitsemassani aiheessa?”
Tehtävän jälkeen sinulla on perusteltu tietopohja ja ennen rakentamista kirjoitettu testisuunnitelma. Osaat:
Tallenna lopuksi yksi dokumentti tai kansio, jossa on:
Avaa rakennuspalikka 2 eli botin määrittelydokumentti. Lue siitä uudelleen:
Nämä neljä asiaa antavat tietopohjalle suunnan.
Älä siis kerää dokumentteja vain siksi, että ne liittyvät aiheeseen yleisesti. Valitse aineistoa, joka auttaa juuri sinun käyttäjääsi juuri siinä tehtävässä, jonka olet botille määritellyt. Jos lähteen yhteys tähän tehtävään jää epäselväksi, jätä se ainakin toistaiseksi pois.
Kirjoita 5–8 konkreettista tietotarvetta. Tietotarve tarkoittaa asiaa, joka botin pitää ymmärtää, jotta se osaa auttaa käyttäjää valitsemassasi tehtävässä.
Käytä apuna bottisi työnkulkua. Kulje se mielessäsi vaihe vaiheelta ja kysy jokaisessa kohdassa, mitä botin täytyy tietää jatkaakseen. Jos botti esimerkiksi auttaa opiskelijaa kertaamaan käsitteet, harjoittelemaan ja tulkitsemaan palautetta, tietopohjasta pitää löytyä aineistoa kaikkiin näihin vaiheisiin.
| Aihe | Esimerkkejä tietotarpeista |
|---|---|
| Opiskelu | Aiheen keskeiset käsitteet, tyypilliset väärinkäsitykset, hyvät harjoituskysymykset, esimerkkivastaukset ja kertaamisen vinkit. |
| Harrastus tai kerho | Säännöt, aikataulut, yleisimmät kysymykset, jäsenten vinkit ja yhteystiedot. |
| Tuttu pieni palvelu | Aukioloajat, palvelut ja hinnat, usein kysytyt kysymykset, ohjeet ja yhteystiedot. |
| Pelit, musiikki tai sisältö | Lajityypin tunnusmerkit, ideointitekniikat, rakenteen mallit, esimerkit ja palautteen periaatteet. |
| Arjen apuri | Suunnittelun rakenne, hyvät käytännöt, yleiset sudenkuopat, esimerkkipohjat ja seurannan tavat. |
Voit aloittaa jokaisen tarpeen samalla rungolla: ”Botin pitää tietää…”. Kirjoita sen jälkeen mahdollisimman täsmällisesti esimerkiksi aiheen keskeinen käsite, tehtävän yksi vaihe, tyypillinen kysymys, tavallinen sudenkuoppa tai hyvän lopputuloksen tunnusmerkki. Mitä tarkemmin nimeät tarpeen, sitä helpompi lähteen sopivuutta on arvioida.
Etsi materiaalia, joka kattaa vaiheessa 2 nimeämäsi tietotarpeet, ja valitse lopuksi 2–4 dokumenttia. Laatu on tärkeämpää kuin määrä. Käyttökelpoinen lähde voi olla kurssimateriaali, virallinen ohje, alan standardi, luotettava dokumentaatio tai todelliseen tilanteeseen tehty mallipohja. Yleislähteestä voi olla apua aiheen hahmottamisessa, mutta tarkkojen käytäntöjen päälähteeksi tarvitset aineiston, jonka alkuperä ja ajantasaisuus voidaan osoittaa.
Tärkeää: Älä lataa kaikkea, mitä löydät. Liian suuri tai sekava tietopohja voi tehdä botin vastauksista epäselviä. Kolme hyvin valittua dokumenttia voi olla parempi kuin kaksikymmentä keskinkertaista.
Käy jokainen ehdokas läpi seuraavien kysymysten avulla. Kysymykset ovat tässä vaiheessa tarpeellinen tarkistuslista, sillä yhdenkin kohdan unohtaminen voi heikentää koko tietopohjaa:
Avaa käytössäsi oleva hyväksytty tekoälypalvelu ja anna sille bottisi tietotarpeet sekä valitsemiesi dokumenttien turvalliset kuvaukset. Tässä vaiheessa et vielä rakenna tietopohjaa alustalle, vaan arvioit, kattaako suunnitelma oikeat asiat.
Voit käyttää esimerkiksi seuraavaa promptia:
"Toimit minulle sparrauskumppanina. Rakennan apuri-bottia, joka auttaa käyttäjää valitsemassani aiheessa. BOTTINI TARKOITUS: [kuvaa bottisi tarkoitus lyhyesti] TIETOTARPEET: [liitä vaiheessa 2 tekemäsi lista] VALITUT DOKUMENTIT: 1. [dokumentin nimi + lyhyt kuvaus] 2. [dokumentin nimi + lyhyt kuvaus] 3. [dokumentin nimi + lyhyt kuvaus] Auta minua arvioimaan tietopohjan kattavuus: Mitä tietotarpeita dokumentit eivät kata? Onko jokin dokumentti turha tai päällekkäinen toisen kanssa? Onko aiheessa jokin tyypillinen tieto, jota en ole vielä ottanut huomioon? Onko jokin dokumentti liian yleinen tai liian vaikea kohderyhmälleni? Näetkö tietosuoja- tai luottamuksellisuusriskin siinä, että jokin dokumentti ladattaisiin bottiin? Älä ehdota uusia dokumentteja suoraan minulle. Auta tunnistamaan aukot, jotta voin etsiä lisämateriaalia itse."
Tämä on harjoitus siitä, miten tekoälyä käytetään kattavuuden tarkistajana. Se voi nostaa esiin aukon tai ristiriidan, mutta se ei tunne lähteiden todellista laatua eikä päätä, mitä saat ladata palveluun. Sinä teet lopulliset valinnat ja pystyt perustelemaan ne.
Tee palautteen pohjalta vain sellaiset korjaukset, jotka pystyt itse perustelemaan. Saatat lisätä puuttuvan dokumentin, poistaa päällekkäisen aineiston tai vaihtaa liian yleisen lähteen täsmällisempään. Jos palautteen ehdotus ei sovi määrittelemääsi tehtävään, sitä ei tarvitse noudattaa.
Kokoa lopullinen tietopohja alla olevaan taulukkoon.
| Dokumentti | Lähde tai linkki | Miksi tämä kuuluu tietopohjaan? | Mitä tietotarvetta se tukee? |
|---|---|---|---|
Tallenna varsinaiset dokumentit yhteen kansioon. Käytät niitä Apuri-botin rakennustunnilla, kun kytket tietopohjan valitsemallesi alustalle tai kuvaat dokumentoidulla suunnittelupolulla haun, lähdekatkelmat ja käyttöoikeusrajauksen.
Kirjaa samalla, miten aineisto tulee botin käyttöön. Jos alusta hakee kysymykseen sopivia katkelmia ennen vastausta, kyse on RAG-toteutuksesta. Merkitse jokaiselle lähteelle myös, kuka saa käyttää sitä. Jos lähde on tarkoitettu vain tietylle ryhmälle, teknisen toteutuksen pitää rajata se pois muiden käyttäjien hausta. Dokumentoidussa suunnittelupolussa kuvaat tämän rajauksen suunnitelmana etkä väitä testanneesi todellisia käyttöoikeuksia.
Kirjoita 2–3 lauseen arvio: "Mitä tietopohjani kattaa hyvin? Mitä se ei vielä kata täydellisesti? Mitä botin pitää tehdä silloin, kun vastausta ei löydy?"
Kirjoita kolme testiä, jotka ajat ensimmäisen kerran Apuri-botin rakennustunnilla:
| Testityyppi | Syöte | Odotettu toiminta | Mitä tarkistat hausta? | Läpäisyehto vastaukselle |
|---|---|---|---|---|
| Positiivinen testi | Kysymys, johon tietopohja vastaa | Löytyykö oikea lähde? | ||
| Negatiivinen testi | Pyyntö, josta botin pitää kieltäytyä tai jonka se ohjaa eteenpäin | Pääseekö haku vain käyttäjälle sallittuihin lähteisiin? | ||
| Reunatapaus | Tyhjä, sekava tai muuten epätavallinen syöte | Käynnistyykö haku vain tarvittaessa? |
Kirjoita odotus niin täsmällisesti, että toinen ihminen voisi ratkaista sen perusteella, läpäisikö botti testin. Älä myöhemmin muuta odotettua toimintaa vain siksi, että botti vastaa eri tavalla. Testin tehtävä on paljastaa korjaustarve, ei todistaa ensimmäistä versiota onnistuneeksi.
Miksi tämä on tärkeää: Tietopohja antaa aiheeseen rajatulle botille perustan, jota yleisellä kielimallilla ei ole. Kun lähteet on valittu tehtävän mukaan ja niiden aukot tunnetaan, botti voi nojata oman aiheesi käytäntöihin arvaamisen sijaan.
Tarkista lopuksi: Olet palauttanut mieleen bottisi tarkoituksen, listannut 5–8 tietotarvetta, valinnut 2–4 dokumenttia, arvioinut kattavuuden, kirjannut aukot, laatinut kolme testiä odotuksineen ja tallentanut dokumentit myöhempää käyttöä varten.
3 / 3 rakennuspalikkaa kerätty — valmis tuntiin 17
Tieto, jonka varassa botti vastaa — esimerkiksi tuotelista, ohjeet ja usein kysytyt kysymykset. Ilman ajantasaista tietopohjaa botti arvailee ja voi antaa virheellisiä vastauksia.
Hakua hyödyntävä vastausten muodostaminen. Ensin hakuvaihe etsii tietopohjasta kysymykseen sopivia tekstikatkelmia, sitten kielimalli muodostaa vastauksen niiden pohjalta. Tietopohja on aineisto; RAG on tapa hakea ja käyttää sitä.
RAG:n ensimmäinen vaihe: järjestelmä etsii tietopohjasta ne kohdat, jotka muistuttavat eniten käyttäjän kysymystä, ja poimii niistä osuvimmat. Jos haku ei osu, tieto voi silti olla aineistossa — erota siksi tilanne "tietoa ei ole aineistossa" tilanteesta "järjestelmä ei löytänyt aineistossa olevaa tietoa".
Tietopohjan aineistosta pilkottu pieni pala, tyypillisesti muutaman kappaleen mittainen, jota haku voi käsitellä yksitellen. Hakuvaihe poimii kysymykseen osuvimmat katkelmat ja liittää ne mallin kontekstiin vastausta varten.
Tilanne, jossa järjestelmä ei löydä oikeaa lähdettä tai tuo mallille väärän katkelman. Virhe syntyy ennen vastauksen muodostamista.
Tilanne, jossa lähde löytyy, mutta kielimalli tulkitsee sitä väärin tai lisää vastaukseen väitteen, jota lähde ei tue.
Tekninen sääntö, joka varmistaa, että käyttäjä voi hakea ja nähdä vain hänelle sallittua aineistoa. Pelkkä promptiin kirjoitettu kielto ei riitä käyttöoikeusrajaksi.
Botin "en osaa" tai "en saa tehdä tätä" -kohdat: mihin aiheisiin botti vastaa ja mitä se ei saa tehdä. Rajaukset asetetaan ohjeistuksella ja suojaavat sekä käyttäjää että bottia.
Havaittava tilanne, jossa botti ei jatka itsenäisesti. Tällainen ehto voi olla hyväksytyn lähteen puuttuminen, lähteiden ristiriita tai pakollisen tiedon puute.
Testi, jossa kokeillaan tilanteita, joiden pitäisi toimia — kysymyksiä, joihin botti on suunniteltu vastaamaan.
Testi, jossa kokeillaan tilanteita, joiden ei pitäisi toimia: botin pitää osata kieltäytyä, rajata vastaustaan tai ohjata käyttäjä oikeaan paikkaan.
Outo tai epätavallinen syöte, kuten tyhjä tai hyvin sekava kysymys. Reunatapaukset paljastavat, kuinka kestävä botti on.
Testaa–korjaa–testaa uudelleen -kierros, jolla bottia parannetaan vähitellen. Normaali osa botin kehittämistä — ensimmäinen versio on harvoin valmis.
Asian ohjaaminen ihmiselle silloin, kun botti ei osaa tai saa hoitaa sitä.
Sisällön valitsemista, järjestämistä ja esittämistä niin, että se palvelee tiettyä tarkoitusta tai kohderyhmää — esimerkiksi botin tietopohjan kokoaminen selkeäksi kokonaisuudeksi.