Opettajan opas›Tekoälyjen käyttö›Oppitunti 12
Rakenna uudelleen käytettävä promptikortti
Tekoälyjen käyttö90 min oppitunti
NäkymäVerkkokurssiLuokkaversioOpettajan opas

Opettajan materiaalit — oppitunti 12: uudelleen käytettävä promptikortti

Oppitunnin tarkoitus

Oppija soveltaa tunnilla 4 opittua promptauksen perustaa yhteen toistuvaan tehtävään. Tällä tunnilla ei opeteta kontekstin määritelmää uudelleen eikä kerätä suurta joukkoa kokeilemattomia prompteja. Ydintuotos on yksi testattu promptikortti kahdella versiolla.

Tunnin pedagoginen painopiste on perustelussa. Oppija ei vain muotoile promptia uudelleen, vaan pitää muun koetilanteen samana ja osoittaa havainnolla, miten yksi muutos vaikutti. Tämä muuttaa promptauksen kokeilemisesta pieneksi tutkimusprosessiksi: tavoite nimetään, arviointiperuste päätetään etukäteen ja johtopäätös rajataan saatuun näyttöön.

Osaamistavoitteet

Oppija:

  • tunnistaa yhden toistuvan tehtävän, jonka laatua hän osaa arvioida
  • muuttaa promptin uudelleen käytettäväksi merkitsemällä vaihtuvat kohdat
  • käyttää nimettyä lähdeaineistoa ja haluttua vastausrakennetta
  • testaa versiot 1 ja 2 samalla aineistolla
  • muuttaa yhtä asiaa kerrallaan
  • perustelee muutoksen vaikutuksen havaittavalla näytöllä

Ydinviesti

Promptipankki ei ole lista hyviä lauseita. Se on kokoelma testattuja rakenteita, joiden käyttötarkoitus, muuttuvat kentät ja rajat tunnetaan. Pankki aloitetaan yhdestä huolellisesti dokumentoidusta kortista.

Mallinna ajatus esimerkiksi kokousmuistiinpanoilla. Ensimmäinen versio muuttaa muistiinpanot toimintakohdiksi mutta keksii kahdelle tehtävälle määräajan. Toiseen versioon lisätään yksi lähdeuskollisuutta koskeva ohje. Kun syöte ja muut ehdot pysyvät samoina, ryhmä voi arvioida, poistuiko juuri tämä ongelma. Esimerkin tarkoitus ei ole antaa valmista korttia, vaan näyttää, miltä perusteltu muutos näyttää.

90 minuutin toteutus ja eriyttäminen

Tallennettava tuotos on promptipankin ensimmäinen kortti, versiot 1 ja 2, vastaukset sekä perusteltu ennen–jälkeen-vertailu.

Pidä aikataulussa näkyvä ero kirjoittamisen ja arvioinnin välillä. Jos oppija alkaa muokata promptia heti ensimmäisen vastauksen aikana, pysäytä työ hetkeksi ja pyydä kirjaamaan havainto ensin. Muutos saa merkityksen vasta, kun sitä edeltävä ongelma on nimetty.

Aika Vaihe Opettajan tehtävä
0–10 min Silta tuntiin 4 Palauta konteksti ja prompti yhdellä esimerkillä. Älä aloita perusteiden uutta luentoa.
10–20 min Kortin rakenne Mallinna käyttötarkoitus, muuttuvat kentät, lähde, vaiheet, muoto ja laatukriteeri.
20–35 min Versio 1 Oppija kirjoittaa kortin ja ajaa ensimmäisen testin.
35–50 min Havainto Oppija nimeää kaksi toimivaa asiaa ja yhden ongelman.
50–65 min Versio 2 Oppija muuttaa yhtä kohtaa ja käyttää samaa aineistoa.
65–80 min Vertailu Oppija täyttää havaintotaulukon ja kirjoittaa johtopäätöksen.
80–90 min Haastaminen ja tallennus Pari tai tekoäly haastaa näytön. Oppija tekee yhden tarkennuksen ja tallentaa kortin.

Tyypilliset väärinkäsitykset

Väärinkäsitykset liittyvät yleensä siihen, että määrä sekoitetaan laatuun tai mieltymys näyttöön. Käsittele ne kysymällä aina, mitä aineistossa tai vastauksessa voidaan osoittaa toiselle ihmiselle.

  • Useampi prompti ei tarkoita enemmän osaamista, jos niitä ei ole testattu.
  • Jos aineisto vaihtuu versioiden välillä, promptin muutoksen vaikutusta ei voi erottaa.
  • ”Parempi vastaus” pitää avata havaittaviksi kriteereiksi.
  • Uudelleen käytettävyys vaatii vaihtuvien kenttien ja käyttörajan nimeämistä.

Jos oppija sanoo vain version 2 olevan parempi, pyydä häntä näyttämään yksi kohta molemmista vastauksista. Sen jälkeen kysy, liittyykö ero juuri tehtyyn muutokseen vai voiko se johtua jostakin muusta. Näin huomio palautuu vaikutelman sijasta näyttöön.

Eriyttäminen

Tukireitti: anna valmis korttipohja ja yksi tehtävä sekä lähdeaineisto. Oppija tekee silti kaksi versiota ja vertailun.

Syventävä reitti: oppija kokeilee valmista korttia toisella samanlaisella aineistolla ja arvioi, säilyykö rakenne käyttökelpoisena. Pakollinen ydintuotos ei kasva.

Eriyttäminen muuttaa valintojen määrää, ei osaamistavoitetta. Myös tukireitillä oppijan pitää itse nimetä havaittu ongelma ja perustella muutos. Syventävällä reitillä huomio siirtyy yhden onnistuneen kokeen rajasta siihen, kestääkö kortti uuden syötteen.

Arvioitava näyttö

Hyväksyttävä kortti sisältää käyttötarkoituksen, muuttuvat kentät, lähdeaineiston, kaksi promptiversiota, molemmat vastaukset, yhden nimetyn muutoksen ja näyttöön perustuvan johtopäätöksen.

Arvioinnissa tärkein kysymys on: pystyykö oppija yhdistämään muutoksen havaittuun vaikutukseen ilman, että hän väittää enempää kuin koe osoittaa?